MekkoDilemma nro 2

Päätin teettä mekon itselleni koska sopivaa ei löytynyt.. Ihanaa luksusta ja näin ainakin ajattelin?
Päädyin hinta kyselyiden ja "laaduntarkkailun" jälkeen Viroon teettämään "Tigasmo" nimiseen yritykseen/ateljeehen.
Mukava nainen ja puhuu sekä suomea että viroa, minulle siis helppo- puhumme molempia kieliä sekaisin :D

Nyt oli mekkoni toinen sovituskerta, arvatkaa jännittikö. Yllättäen ei, ahdisti enemmän.
Miten tämä yksi puku voikaan tuoda näin isoja jännityksen tunteita ettei se olekaan enää "mukava" asia valita sitä.
Pistimme mekon päälle ja huomasimme molemmat "jahas, taitaa puku olla neidille liian iso" , sen siitä saa kun on kehokuurilla! <3 Tiesin että vähän olen viime kerrasta pienentynyt, mutta että noin koon verran.. en meinannut uskoa ja ajattelin että on käynyt hänellä mitta virhe, mutta sanoi vielä että oli kokeillut minun mittojen mukaan nukelle ja pelkäsi vähän kun oli tullut aika napakka.
No tämä on tietysti tässä vaiheessa positiivinen asia vielä :D
Muokkasimme mekkoa neuloilla pienemmäksi, tämä oli ihan ok minulle ja uskon vahvasti että mekosta tulee kyllä kaunis.

MUTTA.. aina siellä on mutta! Onko muilla samoja mielikuvitus ongelmia ? Todella epävarma ja epämukava olo kun et yhtään tiedä miltä lopullinen mekko tulee näyttämään eikä ole mielikuvitusta sitä kuvitellakaan. Paljon kysymyksiä mielessä;
Lopputulos?
Onko ompelija lukenut ajatukseni oikein ?
Olemmeko samalla kartalla ?

Tämä on samalla ihanaa, jännittävää sekä "kamalaa" aikaa..
Olen niin kriittinen tämän mekon suhteen että luulen vahvasti ettei minulle tällaista " WAU!" efektiä tule ollenkaan kun sen lopullisen päälleni saan, samalla pelkään tätä, mutta samalla olen yrittänyt asennoitua myös näin että olen yksi tällaisista morsiamista.
Onko muita kenellä on ristiritaisia tunteita tai sellainen olo että rakastaa mekkoaan mutta se ei ole sellainen "to die for " -mekko?

Tämä on ehkä vain panikointia kun sitä ei kohta enää voi muuttaa ? oikeastaan.. onhan tämä silti aika ihanaa ja luxusta ! <3

-Silvia